Tulisiko koko Suomi pitää asuttuna?
Tähän arvokysymykseen etsitään usein vastausta vaalikoneissa. Kysymyksellä haetaan ehkä jonkinlaista keinotekoista vastakkainasettelua maaseutujen ja kaupunkien välillä. Erilaisten tutkimusten perusteella pitkällä aikavälillä haja-asutusalueelle rakentamisesta aiheutuu kunnille suuremmat kustannukset kuin asemakaava-alueille rakentamisesta, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Asemakaava-alueella infran rakentaminen on kallista, eikä kaikissa kunnissa tonttien myynnillä kateta rakentamiskustannuksia. Haja-asutusalueella asumisen kulut syntyvät kunnille pidemmällä aikavälillä palvelujen tuottamisen kuluina. Esimerkiksi koulukuljetusten kustannukset ovat haja-asutusalueella suuremmat, mutta taas katujen kunnossapidon kustannukset ovat suuremmat taajamissa.
Kuntapäättäjillä on paljon harteillaan päättäessään palveluverkoista, kaavoituksesta ja muista yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavasti asioista. Maaseudulla asuvien, maaseutumaista asumista arvostavien ja maaseudun elinkeinoista tulon saavien ihmisten ja päättäjien on osattava tuoda keskittämisen rinnalle toisenlaisia vaihtoehtoja ja osattava perustella ne.
Mitkä ovat vihreiden kunta- ja aluepäättäjien ratkaisuja maaseutujen ja haja-asutusalueiden tarpeisiin? Vihreiden maaseutu- ja aluepoliittinen ohjelma on vuodelta 2022. Se antaa joitakin vaihtoehtoja ja ideoita.
Maaseutujen yrittäjiä tulisi kannustaa ja tukea laajentamaan toimintaansa palvelusektorille sekä puhtaaseen energiaan sekä hiilensidontaan liittyviin toimenpiteisiin. Kuntien elinkeinopolitiikassa on huomioitava myös maaseutuyritykset. Seudullisella matkailun markkinoinnilla, lähiruoan hyödyntämisellä julkisissa elintarvikehankinnoissa tai puhtaan energian paikallisella ja seudullisella edistämisellä voi olla hyötyä maaseutujen yrittäjille. Paikallisesti on kuitenkin huolehdittava siitä, että vihreän siirtymän energiainvestointeja ei toteuteta luonnon monimuotoisuuden kustannuksella tai muiden maaseudun elinkeinojen hinnalla.
Kunnat voivat kehittää omia luontoliikuntapalveluitaan yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa tai kannustaa paikallisia yhteisöjä järjestämään monipuolista tapahtumatarjontaa, joka houkuttelee maaseudulle matkailijoita. Luonnonläheisyys ja yhteisöllisyys korostuvat yleensä tärkeimmiksi arvoiksi maaseudulla asumisessa.
Laajentuvat yritykset tarvitsevat työvoimaa. Lähipalveluiden sijainti on yksi merkittävä tekijä asuinpaikan valinnassa. Tuoreen Landen kaiku ry:n toteuttaman kyselyn perusteella kaupungin läheinen maaseutu on kiinnostavin alue muuttaa maalle. Ihmisten valinnoissa korostuu käytännöllisyys asua palveluiden lähellä, mutta maaseudun rauhassa. Siksi myös haja-asutusalueiden palveluista tulisi pitää huolta.
Suomen peruskoulujen määrä putoaa vuosi vuodelta. Vuonna 2023 peruskouluja oli 1331 kappaletta, kun kymmenen vuotta aiemmin vuonna 2013 kouluja oli 1884 kappaletta. Moni haja-asutusalueen kylä on viime vuosina joutunut luopumaan kyläkoulusta ja päiväkodista vähentyneen lapsiluvun myötä sekä kuntien säästöpaineiden vuoksi. Koulutuspuolueena vihreiden on luontevaa olla puolustamassa lasten kohtuullisia koulumatkoja ja oikeutta lähikouluun. Sekä maaseudun yrittäjät että työntekijät tarvitsevat kunnan järjestämiä opetus- ja varhaiskasvatuspalveluita.
Liikkuvien palveluiden avulla voi ainakin osittain korvata kauemmas karkaavia lähipalveluita. Liikkuvia terveyspalveluita on kokeiltu usealla hyvinvointialueella ja hyviä käytäntöjä onkin jo käytössä. Liikkuvat palvelut ovat tärkeitä etenkin heille, jotka eivät itse pääse helposti liikkumaan palveluiden luo.
Omatoimikirjastot, kylien liikuntapaikat, koulurakennukset ja niiden liikuntasalit tarjoavat harrastuspaikkoja kylillä eri ikäisten tarpeisiin. Kylien yhteisöllisyyttä tukemalla voidaan lisätä paikallisia harrastusmahdollisuuksia, torjua yksinäisyyttä, lisätä matkailun alueellista kiinnostusta, lisätä kulttuuritarjontaa haja-asutusalueilla sekä parantaa varautumista.
Koska uudisrakentamisen hiilipäästöt ovat aina korjausrakentamista huomattavasti korkeammat, tulisi korjausrakentamista edistää ja energiaremonttien sekä energiaomavaraisuuteen pyrkivien toimien toteuttamista tukea. Kunnat voivat tässä toimia vähintäänkin esimerkkinä. Kunta voi myös antaa neuvontaa sekä olla korjausrakentamiseen suuntautuneiden yritysten kohtaamisalustana tai olla apuna vapaiden asuntojen markkinoinnissa. Tämä edistäisi maaseutujen tyhjiksi jäävien kiinteistöjen asuttamista,
Kaupungistumisen megatrendi on ollut näkyvissä pitkään. Maaseutua on maamme pinta-alasta kuitenkin 95 prosenttia ja asukkaista 28 % asuu maalla. Myös nämä 28 % asukkaista ansaitsevat palveluita ja edellytyksiä yrittämiselle. Maaseudun elinvoima ja kaupunkialueet voivat hyötyä toistensa palveluista ja siten kasvattaa kuntien ja alueiden veto- ja pitovoimaa sekä ihmisten viihtyisyyttä.
Venla Avelin