Europarlamentaarikko Alviina Alametsä on tarkastellut Suomen maaseutua myös Brysselistä ja Euroopan parlamentista käsin vuodesta 2020 lähtien. Alametsän mukaan maaseutu ja maatalous ovat merkittäviä keskustelunaiheita EU:ssa jo ihan pelkästään talouden kannalta.
“Maatalouden tukemiseen käytetään noin kolmasosa koko EU:n budjetista ja lisäksi maaseudun kehittämiseen ohjataan varoja esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja erilaisista projekteista.”
Alametsän mukaan ilmaston ja ympäristön suojeluun liittyvässä keskustelussa maaseudun asema on ollut usein keskustelunaiheena.
“Kun puhutaan ilmaston ja ympäristön suojelusta ja miten kustannukset jakautuvat jäsenmaiden välillä ja niiden sisällä. Tätä varten perustettiin esimerkiksi oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, jolla tarjotaan tukea investointeihin alueille, joilla ilmastotoimien yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset ovat suurimmat.”, toteaa Alametsä.
Uudenlaista maatalouspolitiikkaa?
Vuoden 2021 lopussa hyväksytty CAP-suunnitelma (common agricultural policy) oli Alametsän mukaan vihreille pettymys, sillä se ei ole Alametsän mielestä linjassa EU:n yhdessä sovittujen ilmastotavoitteiden kanssa.
“EU:n maataloustuet uudistuivat tämän vuoden alusta, kun voimaan astui uusi CAP-suunnitelma(common agricultural policy).”
Alametsän mukaan uudistus sisältää edelleen ympäristölle ja ilmastolle haitallisia tukia. “Maatalousuudistuksen ilmastotoimet eivät yksinkertaisesti ole tarpeeksi sitovia. Uudistus sisältää edelleen ympäristölle ja ilmastolle haitallisia tukia, ja rajoittaa ympäristötoimiin käytettävän osan rahoituksesta 25%:iin ja määrittää nämä toimet niin laveasti, että asiantuntijoiden mukaan suurin osa tästäkin rahoituksesta valuu tavoitteiden kannalta kyseenalaisiin kohteisiin. Ympäristölle kestävä maatalous ja ruoantuotanto ansaitsisi enemmän.
Maatalous on elinehto Euroopalle ja siksi on kriittisen tärkeää lisätä sen kestävyyttä. Nykyisellään maatalous tuottaa Euroopassa paljon päästöjä ja uhkaa monilla alueilla luonnon monimuotoisuutta. Ilmastokriisiä ei pystytä mitenkään torjumaan ilman, että ilmastotekoja tehdään kattavasti myös maatalouspolitiikassa.”
Vaikka nyt voimaan tullut CAP-uudistus määrittää maatalouspolitiikan isoa linjaa 2027 asti,
niin Alametsän mukaan EU:n maatalouspolitiikassa on silti mahdollista tällä välinkin kehittää ilmaston, ympäristön ja eläinten oikeuksien kannalta parempaan suuntaan.
“EU:ssa ollaan esimerkiksi juuri uudistamassa eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä, jonka yhteydessä tullaan nykyisten tietojen mukaan kieltämään tuotantoeläinten häkkikasvatus. Tämä tulee varmasti olemaan parlamenttikauden viimeisen vuoden merkittäviä kysymyksiä.”, kertoo Alametsä.
Ruokaturvan merkitys on noussut keskusteluihin Venäjän hyökkäyssodan myötä.
“Jotkut ovat vaatineet ruokaturvaan vedoten EU:n maatalouden ilmastotavoitteiden höllentämistä entisestään. Se olisi iso virhe. Uudistukset, joita tehdään ilmastokriisin torjumiseksi, torjuvat parhaimmillaan myös muita kriisejä.”
Alametsän mukaan on tärkeää, että siirtymä kohti kestävämpää maataloutta ja ruoantuotantoa toteutetaan nopeasti.
“Kestävä ruoantuotanto ei uhkaa ruokaturvaa, vaan päinvastoin. Se on edellytys ruokaturvan takaamiseksi pitkällä aikavälillä.”
Elinvoimaisuutta ja hyvinvointia EU-rahan avulla
Alviina Alametsä kokee tärkeänä, että Suomessa hyödynnetään EU-rahaa tehokkaasti projekteihin, jotka luovat elinvoimaisuutta ja hyvinvointia pitkällä tähtäimelle.
“EU:lla on tarjolla erilaisia tukia, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi koulutuksen saavutettavuuden parantamiseen, monipaikkaisuuden edistämiseen, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointeihin ja kiertotalouden tehokkaampaan hyödyntämiseen.Toisaalta ei ole mielestäni hirveän kestävää, että maaseudun kehittämiseen tarkoitettua rahaa päätyy esimerkiksi turkistuotannon elvyttämiseen, kun on selvää, että kyseessä on hiipuva ala. Sen sijaan raha tulisi laittaa siihen, että juuri turkistuottajat voivat vaikka uudelleenkouluttautua tai perustaa pitkällä aikavälillä kestävää liiketoimintaa.”
Alviina Alametsä on Euroopan parlamentin jäsen ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Vihreistä. Alviina on kasvanut Tampereella, Hyrynsalmella ja Jokelassa, ja asuu nykyään Helsingin Vuosaaressa. Hän toimii EU:n ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä ja varajäsenenä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa alivaliokunnassa, vetoomusvaliokunnassa ja liikenne- ja matkailuvaliokunnassa, sekä yhtenä parlamentin mielenterveyskoalition puheenjohtajista.