Kuntien omat valinnat vaikuttavat koko elintarvikeketjuun alkutuotannosta kuluttajan lautaselle asti. Julkiset ruokapalvelut tarjoavat noin 380 miljoonaa ateriaa vuodessa ja niitä varten hankitaan elintarvikkeita noin 350 miljoonalla eurolla. Suuren volyyminsa vuoksi julkiset ammattikeittiöt ovat merkittävässä roolissa koko elintarvikeketjun kestävyyden kehittämisessä.
Kulutuksen ympäristövaikutuksista noin kolmannes aiheutuu ruokailusta. Näistä vaikutuksista suurin osa muodostuu alkutuotannossa, siis raaka-aineiden tuotannosta. Suuntaamalla osan hankinnoista luomu- ja lähituotteisiin, voivat kunnat vaikuttaa merkittävästi luomu- ja lähiruokatuotannon ja kulutuksen kehittymiseen ja samalla pienentää ruokaketjun haitallisia ympäristövaikutuksia Suomessa.
Aikaisempia suosituksia lisätä luomun osuutta elintarvikehankinnoissa ei ole saavutettu, vaikka luomun osuus on viime vuosina kasvanut. Hallituksen vuonna 2013 hyväksymän luomualan kehittämisohjelman mukaan tavoitteena oli, että vuoteen 2020 mennessä luomun osuus on 20 % ruokapalveluhankinnoista. Vaikka noin puolet julkisen alan ammattikeittiöstä käyttää luomuelintarvikkeita vähintään kerran viikossa, on luomuruoan osuus vasta noin 15 prosenttia kaikista elintarvikehankinnoista. Esimerkiksi Ruotsissa osuus vuonna 2019 oli 39 prosenttia.
Suomen historian ensimmäinen kansallinen hankintastrategia julkistettiin 9.9.2020. Strategian yksi konkreettisista tavoitteista on, että vuonna 2030 luomun osuus on 25 % ruokapalveluhankinnoista. Luomun käytön tulisi olla vaivatonta eikä se saisi lisätä kustannuksia. Miten luomua kunnan ruokapalveluissa siis voisi edistää näillä reunaehdoilla?
Lähi- ja luomuruoan käyttöä ja hankintaosaamista ammattikeittiöissä edistävän asiantuntijatiimiin, EkoCentrian ja Luomuinstituutin tekemä luomun käyttöhintalaskelma osoitti, että luomun lisääminen jopa 20 prosentilla on mahdollista ilman lisäkustannuksia. Toimintatavassa luomun osuutta kasvatettiin ruokalistasuunnittelulla vähentämällä kalliimpien ruokalajien (liha- ja einestuotteet) osuutta ja edullisia lisäämällä (puurot, kasvikset, sesongin tuotteet). Lihan osuutta voidaan pienentää ruoissa korvaamalla sitä esim. juureksilla ja palkokasveilla.
Kansallisessa julkisten hankintojen strategiassa kuntia kannustetaan sisällyttämään palvelu- tai hankintastrategioihinsa tavoitteet ja periaatteet, jotka edistävät ympäristön kannalta hyvien viljelytapojen ja eläinten hyvinvointia ja terveyttä edistävien tuotanto-olosuhteiden huomioon ottamista hankinnoissa.
Tärkein lähtökohta luomutuotteiden lisäämiselle on kirjattu poliittinen päätös, joka sisältää selkeät tavoitteet, mittarit ja seurannan. Esimerkiksi Loimaalla vihreät tekivät aloitteen, jonka mukaan Loimaan kaupungin tulee nostaa luomuruoan osuus vähintään neljännekseen ruokapalveluhankinnoista vuoteen 2030 mennessä. Ehdotuksen mukaan kaupunki laatisi suunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi siten, että hankintabudjetista varataan vuosittain kasvava prosenttiosuus luomutuotteille. Siten hankintabudjettia ei ole välttämätöntä kasvattaa, vaikka luomutuotteet olisivat kalliimpia kuin tavanomaiset tuotteet. ■
Lisätietoja:
www.ekoruokakone.fi, Valtioneuvoston periaatepäätös VM/2020/156
Sampsa Heinonen
Kirjoittaja on Maaseutu- ja erävihreiden varapuheenjohtaja ja pitkän linjan asiantuntija ja vaikuttaja luomualalla.