Huomattava osa öljylämmitteisistä omakotitaloista sijaitsee maaseudulla.
Energiaremonttiin tarjottu tuki on paitsi hieno kädenojennus maaseudun asukkaille myös aivan välttämätön ympäristön ja ilmaston kannalta.
Omakotitalojen energiaremontteihin on tarjolla monia eri vaihtoehtoja riippuen talon alkuperäisestä lämmitysmuodosta ja -verkosta, talon sijainnista ja maaperästä. Vuosien varrella omakotiasujille on tarjottu pätkittäin vaihtelevia mahdollisuuksia ja summia haettavaksi energiaremontteihin. Usein tieto tukimahdollisuuksista ei ole tavoittanut kohderyhmäänsä tai hakuaika ollut vain joitakin kuukausia.
Vuoden 2020 syksyllä on viimein saatu liikkeelle laajamittainen tukipaketti, joka on tarkoitettu siirtymiseen fossiilisesta öljylämmityksestä ei-fossiiliseen lämmitysmuotoon. Yksittäiseen kohteeseen saatavan tuen määrä on myös nostettu riittävän houkuttelevaksi, eli 2500 – 4000 euroa taloutta kohden. Useissa tapauksissa summa kattaa huomattavan osan lämmityslaitteiston vaihdon kustannuksista. Useimmiten lämmityslaitteiston uusiminen tuo myös säästöjä, koska uudet järjestelmät ovat energiatehokkaampia kuin vanhat.
Lämmityslaitteiston uusiminen tuo myös säästöjä, koska uudet järjestelmät ovat energiatehokkaampia.
Terhi Vesterinen
Fossiilittomaan lämmitysmuotoon siirtyessään omakotiasujan on osattava tehdä valinta usean eri sovelluksen välillä. Jo pitkään on ollut tarjolla ratkaisuja, joissa lämmönlähteenä on maalämpö, aurinkoenergia, puu, pelletti tai ulkoilmasta otettava kylmä-lämpö. Jokaisessa näissä on omat hyvät ja huonot puolet. Yleensä lämmitysjärjestelmä tarvitsee myös jonkin verran sähköä.
Puun polttaminen on meille suomalaisille luontaista, koska puuta on meillä aina ollut hyvin saatavilla. Ympäristön kannalta puulämmitys ei kuitenkaan ole välttämättä paras ratkaisu. Poltettaessa syntyy pienhiukkasia, varsinkin vanhoissa laitteistoissa, joissa ei ole uusinta poltto- ja suodatustekniikkaa. Jos hiukkasia esiintyy asutusalueen ilmassa runsaasti, ne saattavat haittata ihmisten terveyttä. Lämmityskattiloiden polttoteknikkaa on kehitetty, ja uusissa laitteistoissa korkea polttolämpötila vähentää tai estää pienhiukkasten syntymisen. Puulle raaka-aineena on tosin paljon muuta ympäristön kannalta hyödyllisempää käyttöä kuin lämmönlähteenä.
Maalämpöä tarjotaan usein yksiselitteisesti omakotitalojen ainoaksi ympäristön kannalta kestäväksi ja samalla kustannustehokkaimmaksi lämmitysmuodoksi. Maalämpö vaatii joko porakaivon tai lämmönkeruuputkiston toimiakseen. Hiekkaharjuilla sijaitsevilla rinnepihoilla kumpikaan ei ole mahdollinen. Tähän päivään mennessä ei ole myöskään varmaa tietoa, mikä vaikutus maalämmön keruuputkistoilla on pohjavesiin, jos niitä on runsaasti asuinalueilla. Nykyään maalämmön asentamiselle vaaditaankin useissa kunnissa rakennuslupa, ja kuntien ympäristötoimet seuraavat tilannetta asuinalueilla. Vanhemmissa laitteistoissa käytetyt kylmäaineet saattoivat myös olla ympäristöriski, mutta nykyisissä laitteissa tätä riskiä ei enää ole, vaan aineet ovat ympäristölle vaarattomia.
Vesi-ilmalämpöpumput ja ilmalämpöpumput ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan. Ne soveltuvat hyvin varsinkin vapaa-ajanasuntoihin ja pienempiin taloihin, joissa kaikki lämmitettävä tila on samassa tasossa. Tilavampien rakennusten ainoaksi lämmitysmuodoksi niiden lämmitysteho ei yksin yleensä riitä. Vesi-ilmalämpöpumppu soveltuu ainoastaan remonttikohteisiin, jossa jo on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, esimerkiksi öljy-keskuslämmitys.
Lähes ilmaista energiaa saa paitsi edellä kuvatuilla maa-, vesi-ilma- ja ilmalämpöpumpuilla myös aurinkokeräimillä. Aiemmin aurinkokeräimiä vastaan argumentoitiin viittaamalla Suomen lyhyeen kesään. Nimensä mukaisesti keräimet kuitenkin alkavat kerätä lämpöä heti, kun aurinko alkaa paistaa. Suomessa voi jo helmikuussa olla hyvin aurinkoista ja päivät ovat jo melko pitkiä, jolloin on mahdollista saada ainakin käyttövesi lämmitettyä aurinkoenergialla. Vuosien mittaan keräinpintojen teknisiä ominaisuuksia on kehitetty ja nykyiset absorbiopinnat kykenevät vastaanottamaan ja keräämään lämpöä huomattavasti tehokkaammin kuin 80-luvun ensimmäiset markkinoille tulleet keräimet. Myös aurinkolämpölaitteistojen putkistoissa kiertävät kylmäaineet on nykyään säädösten mukaan ympäristölle vaarattomia. Harvoin aurinkolämpö kuitenkaan riittää yksistään lämmitysmuodoksi.
Energiaremonttiin tarjottu tuki on paitsi hieno kädenojennus maaseudun asukkaille myös aivan välttämätön ympäristön ja ilmaston kannalta.
Terhi Vesterinen
Ns. hybridijärjestelmissä talon lämmitys hoidetaan lämpöpumppuaurinkokeräin -yhdistelmällä. Ympäristön kannalta järjestelmä on todella hyvä eikä sen käytöstä aiheudu juuri muita kustannuksia kuin automatiikan vaatima sähkö. Automatiikan avulla järjestelmä voidaan myös säätää käyttämään aina kustannustehokkainta lämmitysmuotoa. Monelle mökin mummolle tai vaarille järjestelmän hankintahinta muodostunee esteeksi, koska yleensä hybridijärjestelmä on hinnakkain vaihtoehto ja investoinnin takaisinmaksuaika pitkä.
Talokohtaisen lämmityslaitteiston ohella varsinkin kaupungeissa pitkään käytössä ollutta kaukolämpöä on nykyään yhä useammin tarjolla myös maaseututaajamien asukkaille. Kaukolämpö on asujalle huoleton ja helppo lämmitysmuoto. Kun putkisto ja automatiikka on asennettu, ei laitteistosta tarvitse juuri huolehtia. Automatiikka pitää huolen, että lämmitys ja käyttövesi ovat jokaisena vuodenaikana sopivia käyttäjilleen. Ympäristöä ajatellen on luonnollisesti tärkeintä selvittää, mistä kaukolämpö tehdään. Jotkut kaukolämpöyhtiöt käyttävät vielä fossiilisia polttoaineita, vaikka säädökset eivät niitä sallikaan uusille laitoksille. Energialähteenä saatetaan vielä käyttää esimerkiksi maakaasua.
Suomessa omakotitaloissa myös sähkölämmitys on laajalti käytössä. Koska lämmitysmuoto on siisti ja päästötön kohteessaan, se koetaan usein ympäristöystävälliseksi. Tässäkin tapauksessa ympäristövaikutukset riippuvat tietysti primääristä energialähteestä. Eli on tiedettävä, mistä käytettävä sähköenergia tehdään.
Väestön ikääntyminen on ollut maassamme ongelma jo vuosia eikä varsinkaan maaseudulla ikärakenne ole merkittävästi muuttunut, vaikka maaseudun vetovoima näyttääkin aivan viime aikoina jonkin verran kasvaneen. Suuri osa öljylämmitteisistä pientaloista sijaitsee juuri maaseudulla. Energiaremonttiin tarjottu tuki on paitsi hieno kädenojennus maaseudun asukkaille myös aivan välttämätön ympäristön ja ilmaston kannalta. Ongelmaksi jää edelleen, miten tieto tavoittaa pientaloasujat ja miten he osaavat valita sopivimman lämmitysmuodon. Tuesta huolimatta iso osa energiaremontin kustannuksista jää joka tapauksessa asukkaan itsensä maksettavaksi. Tällöin rajalliset taloudelliset mahdollisuudet saattavat lopulta estää enegiaremontin toteuttamisen. Energiaremonttien toteuttaminen pitäisi nähdä laajasti paitsi osana ilmastotalkoita myös mahdollisuutena säilyttää maaseutu elävänä. Siksi tukitoimia tulee seurata ja tarjota monipuolista tukea konkreettisesti, laajasti ja pitkäjänteisesti. ■
Lisätietoja ja ohjeet hakuun löytyvät ELY-keskuksen sivuilta https://www.elykeskus.fi/oljylammityksen-vaihtajalle
Terhi Vesterinen
Kirjoittaja on tekninen viestijä ja sisällöntuottaja, työskennellyt pitkään laiteteollisuuden palveluksessa mm. dokumentointipäällikkönä lämmityslaitteita valmistavassa yrityksessä.
Vihreissä hän toimii tällä hetkellä Järvi-Hämeen Vihreiden puheenjohtajana ja Hämeen Vihreiden hallituksen varajäsenenä sekä on ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaana.