Etätyöpäivänä aamu alkaa aamutallista klo 7, jolloin ruokitaan kaikki tallin asukkaat – hevoset, minipossut ja vuohet. Sitten hevoset ulos ja kaikkien karsinoiden siivous. Tallin jälkeen koirien aamulenkki, suihku ja aamukahvi. Etätyöpäivä alkaa noin klo 9, jolloin saan koneen auki. Lounastunnilla jaan hevosten päiväheinät ja tarvittaessa hoidan tallin muut juoksevat asiat. Oma työ mainostoimistoyrittäjänä voi jatkua iltaan, mutta taukoja tulee luonnostaan iltatallin ja koirien ulkoilutuksen muodossa. Viimeistään viimeiseen tallikäyntiin loppuu myös työpäivä.
Entistä useampi ihminen työskentelee ns. epätyypillisessä työsuhteessa, tai työssä, jossa työn suoritus ei ole paikkasidonnainen. Pandemia on monessa yrityksessä konkretisoinut mahdollisuudet etätyön teettämiseen sekä tekemiseen. Vaikka etätyötä on tehty ja siitä on puhuttu vuosia, vasta nyt se on muuttunut arkipäiväksi hyvin monella työpaikalla.
Etätyö – tai paikasta riippumaton työ – tarjoaa mahdollisuuden valita oma asuinpaikka entistä vapaammin. Se mahdollistaa asumisen kauempana kasvukeskuksista, maaseudulla tai haja-asutusalueella. Moni harkitseekin muuttoa maalle, tai haaveilee kesämökin muuttamisesta kakkosasunnoksi, jossa voisi asua osan vuodesta etätyön myötä. Etätyöskentely voi tarjota myös mahdollisuuksia uudenlaiseen maaseutuyrittäjyyteen – se voi mahdollistaa siipien kokeilun vaikkapa pientuottajana tai viljelijänä oman toimen ohella.
Olen haaveillut pientilasta koko ikäni. Alle kouluikäisenä minä – kaupunkilaislapsi – ilmoitin että minusta tulee isona maatilan emäntä. Elämä vei mainostoimistoon, mutta haave jäi itämään niin voimakkaana, että hevostalouden ja maaseutuyrittäjän opintojen jatkoksi hankimme muutamia vuosia sitten pientilan, jonka navettaan remontoitiin hevostalli. Karsinapaikkoja on paitsi omille, myös täysihoitolaisille, ja ajan saatossa talliin on myös muuttanut rescue-eläimiä.
Maaseudun elinvoima on vahvasti kiinni ihmisistä, jotka siellä elävät ja tekevät töitä. Maaseutubarometri 2020 osoitti, että monipaikkaisuus on vahvistunut entisestään. Neljännes kaupunkilaisista viettää maaseudulla aikaa kuukaudesta puoleen vuoteen vuosittain. Kansaiset myös vahvasti kannattavat alueiden yhdenvertaista kohtelua: 63 % ei pidä sopivana rajoittaa julkisia palveluja syrjäisillä seuduilla. Vain 17 % on edes osittain sitä mieltä, että haja-asutusalueille rakentamista pitäisi rajoittaa ja 85 % näkee, että pitäisi olla oikeus asua siellä, missä haluaa. Kysely on toteutettu ennen koronapandemiaa, joten etätyön lisääntymisen vaikutukset eivät vielä barometrissä näy, joten ainakin pandemian ajalta on odotettavissa vieläkin suurempi monipaikkaisuuden kasvu.
Kansalaiset myös vahvasti kannattavat alueiden yhdenvertaista kohtelua – 63 % ei pidä sopivana rajoittaa julkisia palveluja syrjäisillä seuduilla. Vain 17 % on edes osittain sitä mieltä, että haja-asutusalueille rakentamista pitäisi rajoittaa ja 85 % näkee, että pitäisi olla oikeus asua siellä, missä haluaa.
Maaseutubarometri
Kaksoiskuntalaisuudesta on puhuttu vuosia, mutta lainsäädännössä se ei ole edennyt. Maaseudun elinvoiman kannalta olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että myös kaksoiskuntalaiset pääsisivät aktiivisesti mukaan päätöksentekoon, ja että myös maaseutukunnat hyötyisivät osa-aikaisista asukkaista esim. verokertymän myötä – moni kunta kun tarjoaa ja räätälöi jo nyt erilaisia palveluja myös osa-aikaisille kuntalaisilleen. Monet kunnat myös itsenäisesti kehittävät kaksoiskuntalaisten osallisuutta ja edistävät siten kunnan vetovoimaa. Erilaiset kyläyhteisöt tai esim. kunnan mahdollistama e-kuntalaisuus mahdollistaa kaksoiskuntalaisille erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia kunnan asioihin.
Toimistoni sijaitsee Tampereella Hervannassa, jonne kotipihalta on matkaa kolmisenkymmentä kilometriä. Matka taittuu omalla autolla, sillä julkisilla ei kovinkaan järkevästi perille pääse. Etätyöpäiviä tehdään eläinten ehdolla, ja yrittäjänä on onneksi vapaus hiukan valikoida lähipäiviä toimistolla. Oma toimisto on kuitenkin tarpeellinen, ja hyvässä toimistohotellissa on käytössä erilaisia tiloja asiakastapaamisia varten sekä monenlaisia palveluja, joita mikroyrittäjän on helppo hyödyntää tulostuspalvelusta postitukseen. Puhumattakaan verkostoitumisen hyödyistä.
Maaseudun houkuttelevuus etätyön kannalta tulisi huomioida kunnissa entistä paremmin. Toimivat ja nopeat verkkoyhteydet, kaavoitus ja etätyöläisille suunnattujen palvelujen kehittäminen esim. erilaisten yhteisten työtilojen kautta voisi tuoda kuntaan uusia asukkaita. Nämä investoinnit vaativat toki myös rahaa ja niin kauan kuin kaksoiskuntalaisuus ei edisty ja esim. kunnalliset veroäyrit jakaudu tasaisesti asumiskuukausien mukaan, olisi syytä myös valtakunnallisesti edistää maaseutualueiden elinvoimaa.
Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän raportti (2017–2019) ehdottaa muun muassa seuraavaa: verohuojennuksia harvaan asutulle maaseudulle (hama) työn perässä muuttavan palkasta, hama-alueelle töihin muuttavalle ”opintolainahyvitystä” 2 600 euron arvosta vuosittain, Norjan mallin mukaista työnantajamaksujen poistamista uusilta hama-alueiden yrityksiltä sekä syrjäseutulisän maksamista alueella työskenteleville virkamiehille.
Maaseutubarometri 2020 osa 1.
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uploads/MANE-raportit/Maaseutubarometri-2020-osa-1.pdf
Etätyö tulee taas, Sami Tantarinmäki
https://journal.fi/maaseutututkimus/article/view/94488
Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän loppuraportti
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161833/MMM_2019_22.pdf
Minna Hölttä
Kirjoittaja on mainostoimistoyrittäjä ja tallinpitäjä sekä Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja ja Valkeakosken ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu.