Laadukkaan, puhtaan ja eettisen ruuantuotannon avaimet ovat käsissämme

Maaseutu- ja erävihreät kannattavat kunnianhimoista eläinsuojelulakia – se on myös tuottajan etu

Suomi on edelläkävijä elintarvikkeiden puhtaudessa ja turvallisuudessa EU:n alhaisimpien torjunta-ainejäämätasojen, salmonellavapauden ja antibioottien vähäisen käytön ansiosta. Seuraavaksi katseet pitää kohdentaa eläinten hyvinvointiin. “Tarvitsemme Suomessa kunnianhimoisen ja realistisen eläinsuojelulain tukemaan eläinten hyvinvointia ja samalla myös suomalaista ruuantuotantoa sekä sen kannattavuutta. Näin voimme olla tulevaisuudessa myös eettisen elintarviketuotannon edelläkävijöiden joukossa.” linjaa yhdistyksen puheenjohtaja Silja Keränen Kajaanista.

Eläinsuojelulaissa tulee linjata eläinten hyvinvoinnin ja samalla myös kuluttajamarkkinoiden kannalta oleellisia toimenpiteitä, sillä Suomi ei voi jäädä eläinten hyvinvoinnissa samoista markkinoista kilpailevista naapurimaista (Ruotsi, Norja, Tanska) jälkeen. On oleellista, että hyvinvointia edistävissä toimenpiteissä on riittävän pitkät siirtymäajat ja, että uudistukset eivät tuo ongelmia, vaan päinvastoin mahdollisuuksia maataloustuottajille. Samalla Maaseutu- ja erävihreät muistuttaa, että myös tuottajien hyvinvointiin on panostettava – se on myös eläinten etu.

“On kaikkien, myös tuottajien etu, että ei tueta enää investointeja sellaisiin rakenteisiin, joilla ei ole tulevaisuutta. Valtaosa maataloustuottajista on motivoituneita kehittämään eläinten hyvinvointia. On tärkeää, että siihen rohkaistaan ja se mahdollistetaan investointitukien sekä riittävien siirtymäaikojen turvin. Valtion tehtävä on ohjata maatalouden rakennemuutosta eläinten hyvinvoinnin paremmin huomioon ottavaan suuntaan.” toteaa maidontuottaja, Maaseutu- ja erävihreiden hallituksen jäsen Maisa Juntunen Kangasniemeltä.

Maaseutu- ja erävihreiden ehdotuksia eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi:

– Julkisissa hankinnoissa niin kunnilta, tulevilta maakunnilta kuin valtioltakin edellytetään hankintoja suomalaisen eläintuotannon kriteerien mukaisesti. Lisäksi julkisissa hankinnoissa on syytä suosia lähellä tuotettua ruokaa.

– Myönnetään investointitukia tuotantotilojen muutoksiin sekä eläinten hyvinvoinnin ja tuotantotapojen kehittämiseen. Näin tuottajat voivat paremmin vastata muuttuviin vaatimuksiin. Investointitukien myöntäminen uusiin parsinavetoihin sekä porsitus- ja tiineytyshäkkisikaloihin tulee lopettaa.

– Parsinavetoista luovutaan riittävän pitkän siirtymäajan jälkeen. Siirtymäaikojen määrittelyssä tulee huomioida navettainvestointien takaisinmaksuajat.

– Jos parsinavetoista luopumista pitkällä siirtymäajalla ei kirjata lakiin (kuten nyt lausunnolla olevassa lakiesityksessä tilanne on), on oleellista huomioida eläimen luontainen tarve liikkumiseen. Sen voi toteuttaa esimerkiksi niin, että eläimen – myös maitoa tuottavan naudan – tulisi päästä navettatyypistä riippumatta jaloittelemaan joka päivä ympäri vuoden. Riittävä siirtymäaika ja investointitukien kohdentaminen ovat tässäkin oleellisia.

– Vasikoiden nupoutus täytyy tehdä aina eläinlääkärin toimesta. Eläimen rauhoitus, puudutus ja kivunlievitys toimenpiteen yhteydessä ovat pakollisia.

-Sikataloudessa eläinten mahdollisuus lajityypilliseen käytökseen on otettava huomioon. Emakoilla se tarkoittaa mahdollisuutta luonnolliseen porsimis- ja imetyskäytökseen porsitushäkit poistamalla. Samoin se tarkoittaa luontaisen kiimakäytöksen mahdollistamista niin, että yksilölliset tiineytyshäkit kielletään ja tilalle tulee ryhmäkarsinat.

– Porsaiden kastroinnissa on aina käytettävä puudutusta ja kivunlievitystä.

– Sikojen tällä hetkellä olemattomia mahdollisuuksia ulkoiluun on lisättävä. On väärin ajatella, että esimerkiksi sikaruttoriski olisi hyväksyttävä syy pitää ulkoilusta hyvinvointia saavat eläimet teljettynä sisään.

– Riittävä puhtaan veden saanti turvattava.

On aivan keskeistä, että suomalainen ruuantuotanto on laadukasta ja eettistä. “Kuluttajat tekevät ostopäätöksiä entistä enemmän eläinten hyvinvoinnin perusteella. He ovat kiinnostuneita miten elintarvikkeita tuotetaan ja millaisissa oloissa tuotantoeläimet elävät. Onkin haitallista suomalaisen maatalouden kilpailukyvyn kannalta, jos emme pysty vastaamaan kysyntään ja tuottamaan tuotteita, jotka täyttävät myös kilpailijamaiden hyvinvointistandardit”, korostaa maatalousyrittäjä, Maaseutu- ja erävihreiden hallituksen jäsen Mikko Välttilä Somerolta.

Maaseutu- ja erävihreät ry on Vihreän liiton valtakunnallinen yhdistys, jonka tavoitteena on yhdistää niitä vihreästi ajattelevia ihmisiä, joiden sydän asuu maaseudulla. Yhdistyksellä on jäseniä ympäri Suomen, Helsingistä Sevettijärvelle, metsänomistajista ja maataloustuottajista kaupunkilaisiin. “Vihreyttä maaseudulle ja maaseutua vihreisiin” summaa yhdistyksen tarkoituksen puheenjohtaja Silja Keränen Kajaanista.

Lisätietoa:
Silja Keränen (0500 190683, silja.keranen(at)iki.fi )

Maisa Juntunen (050 337 8211, maisa(at)ollinaho.fi )