Maaseutu- ja erävihreiden kannanotto maatilojen taloudellisen ahdingon helpottamiseksi

Suomalainen maatalous on ennennäkemättömässä kriisissä. Maaseutu- ja erävihreät vaatii kannanotossaan hallitusta laatimaan välittömästi maatalouden pelastusohjelman laastarilla paikkailun sijaan sekä esittää käytännön toimia, joita ohjelmaan tulisi sisältyä. Kriisi vaatii nopeita toimia, mutta se on myös mahdollisuus uudistaa Suomen maatalous kestäväksi niin ihmisen, talouden kuin ympäristönkin kannalta.

Maaseutu- ja erävihreiden kannanotto maatilojen taloudellisen ahdingon helpottamiseksi

Suomalainen maatalous on ennennäkemättömässä kriisissä lähes jokaisella tuotannonalalla. Me Maaseutu- ja erävihreissä olemme sitä mieltä, että koko alkutuotantosektori tarvitsee perusteellista pelastuspakettia. Muutaman miljoonan hätäapueuron osoittaminen kustannus- ja markkinahintakriisissä kärvistelevälle muutaman miljardin elinkeinolle on kuin kantaisi vettä kuivaan kaivoon. Se ei auta yhtään, sotkee vain kaivon pohjamudatkin.

Suomalainen maaseutu kaipaa nyt poikkeuksellisia toimia. Niitä tekemällä ja ne oikein valitsemalla meillä on mahdollisuus muuttaa koko tuotantorakennetta niin, että jatkossa maaseutu ja varsinkin maatalous on paljon kestävämpi ja joustavampi kohtaamaan myös laskevia suhdanteita.

Ehdotamme, että hallitus unohtaa hätäapurahojen keräämisen ja osoittamisen jollekin ruoantuotannon osa-alueelle ja sen sijaan valmistelee kiireesti seuraavista elementeistä koostuvan pelastusohjelman:

1) INVESTOINTIEN LISÄÄMINEN JA UUDELLEENKOHDENTAMINEN

Suunnnitellut kriisituet sekä olemassaolevat investointituet pitää suunnata uuteen ja tehokkaaseen investointiohjelmaan, joka tähtää maatilojen elinkeinorakenteen perusteelliseen uudistukseen. Maatalouden kriisinkestävyys ja joustavuus paranee huomattavasti, kun siirrytään pois bulkkituotannosta kohti pieniä, erikoistuneita maatiloja ja elintarvikelaitoksia. Nämä pystyvät vastaamaan pientenkin erien erikoiskysyntään ja asiakkaiden erilaisiin sekä vaihteleviin haluihin ja tarpeisiin.

Kannattavuutta ja joustavuutta pitää lisätä mahdollistamalla entistä paremmin maaseudun investoinnit uusiutuviin, hiilineutraaleihin energiamuotoihin.
Biokaasun, tuuli- ja aurinkoenergian, sekä energiapuun käyttö ja tuottaminen on maatilojen toimintoihin luonnollisesti limittyvää toimintaa. Investointeja niihin tulee lisätä rajusti. Energian myyntiin liittyviä esteitä tulee poistaa lainsäädännöllä.

2) MAKSUVALMIUSKRIISIN HELPOTTAMINEN

Nykyiseen maatilojen maksukykyongelmaan valtio voi vastata monin tavoin: maatilojen verovelkojen maksuaikoja voidaan pidentää, tukien maksatusta aikaistaa, tarjotaan maatiloille asiantuntevaa velkaneuvontaa ja mahdollistetaan aikaisempaa helpommin pääsy velkasaneeraukseen. Korkotukilainojen eräpäivien joustoa voidaan lisätä. Nämä kaikki toimet olisivat lähes kustannusneutraaleja. Yhteiskunta on toimillaan aiheuttanut maksuvalmiuskriisin tukipolitiikan ja maksuaikataulujen virheillä. Yhteiskunta toimillaan voi sitä yllä mainituin keinoin myös helpottaa pumppaamatta varsinaisesti yhtään lisää rahaa maatalouteen.

3) ALANVAIHDON HELPOTTAMINEN

Myös maatalousyrittäjillä pitää olla oikeus ja mahdollisuus alanvaihtoon. Maatilanpidon lopettaminen pitää tehdä todelliseksi vaihtoehdoksi. Maatilan myynnin verokohtelua voisi keventää määräaikaisesti niin, että nyt kannattavuuskriisistä kärsivät voisivat tilansa myydessään paremmin saada velkojaan maksetuksi. Luopumistukiehtoja pitää muuttaa sellaisiksi, että uusi polvi uskaltaa yrittää; ehtojen mukainen vähintään viiden vuoden sitoutuminen viljelemiseen ja luopujan eläkkeen maksamiseen on liian pitkä aika, jos toiminta on jatkuvasti tappiollista.

4) BYROKRATIAN KARSIMINEN LUPAUSTEN MUKAAN

Maatilojen byrokratiaa on karsittava. Ei voi olla niin, että ruoantuottajan elanto on kiinni papereiden täyttämisestä, eikä pelloilla ja karjasuojissa tehtävästä työstä ja ammattitaidosta.

5) SANKTIOIDEN JÄRKEVÖITTÄMINEN

Tahattomien ja pienten rikkomusten sanktiointi on lopetettava. Sanktiot kuuluvat niille, jotka tahallaan ja omaa etua tavoitellen rikkovat ehtoja.

6) PERUSTULO

Viljelijät on otettava mukaan perustulokokeiluun. Viljelijöiden tulot heittelevät juuri nyt rajusti ja sellaisessa tilanteessa perustulon positiivinen vaikutus on suurimmillaan.

Pelastusohjelman tehtävä on auttaa tämän hetken kriisissä. Tulevaisuudessa kotimaisen ruokaketjun rakenteiden on muututtava. Ekologisuus, eettisyys, erikoistuminen ja pienimuotoinen jatkojalostus voivat olla Suomen valtteja. Bulkkituotanto ja halpuuttaminen eivät. Muutos riittävän nopealla tahdilla ei ole mahdollinen ilman valtion apua. Nykyinen kriisi on pitkälti syönyt maaseudun pääomat. Siksi uudenlaisen tuotannon rakentamiseen tarvitaan investointiavustuksia.
Vaadimme, että maan hallitus ryhtyy välittömiin toimiin maatalouskriisin ratkaisemiseksi. Pitää ymmärtää koko sektorin olevan syvässä kriisissä, josta se tuskin omin avuin nousee. Nousu kannattaa tehdä oikeaan suuntaan. Nyt on uuden rakentamisen aika.

Maaseutu- ja erävihreät ry

Lisätietoja:

Mikko Välttilä

Maaseutu- ja erävihreitten hallituksen jäsen, maanviljelijä, lähiruokakauppias

044 2704420, mikko.valttila@gmail.com

Silja Keränen

Maaseutu- ja erävihreitten puheenjohtaja

0500 190 683, silja.keranen@iki.fi

Maaseutu- ja erävihreiden kannanotto maatilojen taloudellisen ahdingon helpottamiseksi

Pin It on Pinterest