Maaseutu- ja erävihreät piti Kesäpäivät 21.-23.8 Toholammilla Keski-Pohjanmaalla ja vierailivat naapurikunnan Lestijärven Teerinevalla.
Vapo Oy hakee lupaa aloittaa uudelleen turvetuotanto Teerinevalla, joka on ennallistunut itsestään 30 vuotta. Viranomaiset kielsivät turpeennoston Teerinevalta vuoden 1981 jälkeen, kun vesistöön valunut turve pilasi ison osan Lestijärvestä ja siitä alkavasta Lestijoesta.
Nyt on tarkoitus muuttaa osin itsestään ennallistunut noin 400 hehtaarin suoalue uudelleen arvokkaan vesistön pilaajaksi ja kasvihuonekaasujen vapauttajaksi. Turvetuotannon sijaan ennallistettu Teerineva parantaisi valuma-alueen tulvansuojelua huomattavasti ja lisäksi olisi erinomainen matkailukohde.
Maaseutu- ja erävihreät ry:n kannanotto turvesoiden ja ojitettujen soiden ennallistamisesta
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ojitettuja suoalueita pitäisi ennallistaa nykyistä enemmän. Maaseutu- ja erävihreät (Mevi) ry esittää, että lainsäädäntötasolla parannetaan turpeennostoon ojitettujen turvesoiden ennallistamista. Rahallisia kannusteita sekä neuvontaa on myös lisättävä, jotta kitukasvuisia suometsäpalstoja ennallistettaisiin nykyistä enemmän. Lisäksi käytöstä poistettujen turvesoiden vesiensuojelurakenteita on ylläpidettävä ja vesistötarkkailua jatkettava pidempään kuin nykykäytännön mukainen kaksi vuotta.
Ojitettujen suoalueiden ennallistamisessa eli uudelleensoistamisessa suo muuttuu takaisin hiilinieluksi. Se on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi erittäin tärkeää. Hiilitasapainon paranemisen lisäksi ojitettujen soiden ennallistaminen vähentää päästöjä vesiin, parantaa alueen monimuotoisuutta ja vähentää tulvariskejä.
Suomessa on noin 10 miljoona hehtaaria turvemaita eli kolmasosa Euroopan soista ja siten suuri vastuu niiden käytön ja suojelun kehittämisessä. Suoalastamme on ojitettu noin 5 miljoonaa hehtaaria, josta 600 000 ha on kitukasvuista metsää. Nostetusta turpeesta yli 90 % käytetään energiaksi ja loput lähinnä kasvualustoiksi. Kasvualustoista osa menee myös vientiin, mutta energia käytetään kokonaan kotimaassa. Suomi on maailman suurin turve-energian käyttäjä. Soiden kuivatus ja käyttö maa- ja metsätalousmaana sekä turpeennosto aiheuttavat merkittävän osan maa- ja metsätalouden kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi turpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat tuotettua energiayksikköä kohden suuret, korkeammat kuin kivihiilen.
Turpeennostoon käytettyjen ja metsätalouskäytössä olevien soiden ennallistaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Monissa maissa ennallistaminen ja siihen tarvittavien varojen keruu on pakollista jo turpeen myynnin yhteydessä. Käytöstä poistetut turvesuot useimmiten metsitetään. Ympäristöluvissa säädetään toimista turvetuotannon loputtua. Käytöstä poistettujen turvesoiden vesiensuojelurakenteiden ylläpitovelvoite sekä vesistöpäästöjen tarkkailuvelvoite on nykykäytäntöjen mukaisesti kaksi vuotta. Tämän ajan tulisi olla pidempi, koska alueen vesistökuormitus ei lakkaa kahdessa vuodessa.
Koska vapaaehtoisuuteen perustuva ojitettujen suoalueiden ennallistaminen on tarpeeseen nähden liian vähäistä, esitämme, että ennallistaminen tehdään nykyistä velvoittavammaksi. Lisäksi on lisättävä sekä neuvontaa että rahallisia kannustimia esimerkiksi Kemera-tuen muodossa.
Silja Keränen MEVI ry pj Kari Tiilikkala MEVI ry vpj.
0500 190 683
