TIEDOTE 14.8.2014
Kielipesä on varhaisen, täydellisen kielikylvyn periaatteella toimiva alle kouluikäisten lasten päivähoitopaikka. Se on tarkoitettu vähemmistö- tai alkuperäiskansan kieliyhteisöissä eläville lapsille, joiden vanhemmat haluavat lastensa oppivan vähemmistökielen, vaikkeivät ehkä pysty puhumaan sitä lapsille kotona. Kielipesässä henkilökunta puhuu lapsille alusta alkaen pelkkää vähemmistökieltä, vaikka nämä eivät osaisi sitä kielipesään tullessaan, mutta passiivinen kielitaito eli kyky ymmärtää kieltä alkaa kehittyä kuitenkin hyvin nopeasti. Vaikka hoitajat eivät puhu lapsille kielipesässä sanaakaan enemmistökieltä, lapset saavat puhua sitä kieltä, mitä haluavat.
Kielipesä on ainoa mahdollisuus uhanalaisten saamen kielten, erityisesti koltansaamen säilyttämisen kannalta. Kielipesä on tehokas tapa siirtää kieltä seuraavalle sukupolvelle tilanteessa, jossa yksi tai useampia sukupolvia on jäänyt assimilaation vuoksi vaille vähemmistökielen taitoa. Sotien jälkeen saamen kieli ei ole luontaisesti siirtynyt enää joka paikassa. Joissakin kouluissa kiellettiin puhumasta saamea, jopa välitunneilla. Asuntolat ja koululaitos kitkivät tehokkaasti saamen kieltä aikanaan. Nyt kiinnostus kieleen ja kulttuuriin ovat nousemassa ja tulokset ovat olleet kannustavia ja lupaavia.
Kielipesien kieltä ja kulttuuria elvyttävä vaikutus ei ulotu ainoastaan nuoriin ja lapsiin vaan koko yhteisöön. Valtiovarainministeriö esittää vuodelle 2015 150 000 euron leikkausta kielipesätoimintaan. Se tarkoittaa noin 27 % säästöjä toiminnasta. Säästöjä olisi näin ollen tehtävä jokaisen kieliryhmän elvyttämisestä ja vaarana olisi, että leikkaamme jotain jonka seuraukset voivat olla peruuttamattomat. Kielipesien tarvitsema summa on pieni valtion budjetissa, mutta saamelaiselle kulttuurille ja saamen kielille elintärkeä.
Kielipesätoiminta on keskeisellä sijalla saamen kielten elvytysohjelmassa, johon Suomi on sitoutunut. Vaadimme kielipesien rahoituksen pysyväksi ja palauttamaan takaisin niiden toiminnalle välttämättömät osuudet. Jatkossa toimintaa kuuluisi laajentaa esim. Ouluun ja Helsinkiin.
Olemme nyt päättämässä saamen kieltemme tulevaisuudesta. Jos menetämme koltansaamen ja inarinsaamen kielen, ne häviävät koko maailmasta.
Anne Bland, varapuheenjohtaja, Vihreät & puheenjohtaja, Maaseutu- ja erävihreät
Outi Länsman, saamen kielen ja kulttuurin lehtori & saamelaisaktivisti
Maria Ohisalo & Aaro Häkkinen, puheenjohtajat, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO
Marja Lähde, puheenjohtaja, Oulun vaalipiirin Vihreät
Satu Kuha, puheenjohtaja, Lapin Vihreät
Tiina Rosberg, varapuheenjohtaja, Vihreät naiset
Anja Malm, puheenjohtaja, kansainvälisten asioiden työryhmä Vihreät
Paula Pohjanrinne, puheenjohtaja, tasa-arvotyöryhmä Vihreät
***
Giellabesiid galgá gádjut!
Giellabeassi lea vuollel skuvllaahkásaš mánáid beaivedikšunbáiki, mii doaibmá ollásit giellalávguma prinsihpain. Giellabeassi lea oaivvilduvvon vehádat- dahje álgoálbmot servošis ássi mánáide, geaid vanhemat háliidit, ahte sin mánát ohppet vehádatgiela, vaikke eai ieža dan basttege hállat mánáide ruovttus. Giellabeasis divššárat ja bargit hállet mánáide álggu rájes dušše fal vehádatgiela, vaikko mánát eai dan máhtášege giellabeassái boađedettiin. Passiivvalaš giellamáhtu nappo dáidu áddet giela álgá goittotge hui johtilit. Vaikko divššárat eai hála mánáide giellabeasis sánige váldogiela, de mánát ožžot hállat dan gielan man háliidit.
Giellabeassi lea áidna vejolašvuohta áittavuloš sámegielaid, earenomážit nuortalašgiela seailumis. Dat lea beaktilis vuohki sirdit giela čuovvovaš buolvvaide dakkár dilis, gos okta dahje máŋga sohkabuolvva lea assimilerema dihte báhcán gielaheapmin. Sođiid maŋŋá sámegiella ii šat lunddolaččat sirdásan juohke sajis sohkabuolvvas nubbái. Muhtin skuvllain ii lean lohpi sámástit, ii diibmogaskkaidge áigge. Ásodagat ja skuvllat javladedje sámegiela beaktilit. Dál beroštupmi gillii ja kultuvrii lea fas álgán ja bohtosat leamaš buorit.
Giellabeasit nuoraid ja mánáid giela ja sámekultuvrra muhto dat váikkuhit maid olles servošii. Ruhtaministeriija evttoha čuohppat 2015 giellabeassedoaimmas 150 000 euro. Dat dárkkuha 27 % seastima doaimmain. Seastit galggašii juohke giellajoavkku ealáskahttimis ja stuorra várra lea, ahte geahpedat ja čuohppat man nu man čuovvumušat leat dakkárat maid ii sáhte šat geasset ruovttoluotta. Ruhtasupmi, man giellabeasit dárbbašit, lea hui unni stáhta olles bušeahtas, muhto dát supmi lea sámekultuvrii ja sámegielaide hui dehálaš.
Giellabeasit leat guovddážis sámegielaid ealáskahttinprográmmas, masa Suopma lea čatnasan. Gáibidat, ahte giellabeasit ožžot fásta ruhtadeami ja máhcahit ruovttoluotta daid eriid mat leat daid doaimmaide dehálaččat. Boahtteáiggis doaimma galggašii iešalddes viiddidit omd. Oului ja Helssegii.
Mii leat dal mearrideamen sámegielaid boahtteáiggis. Jos manahat nuortalašgiela ja anárašgiela, de dat jávket olles máilmmis.
Ruoná nuoraid ja studeanttaid lihttu ViNO ságadoallit Maria Ohisalo ja Aaro Häkkinen
Ruonáid várreságadoalli ja dálonguovlo- ja meahcceruonáid várreságadoalli Anne Bland
Sámegiela ja -kultuvrra lektor ja sámeaktivista Outi Länsman
Oulu Ruonáid ságadoalli Marja Lähde
Lappi Ruonáid ságadoalli Satu Kuha
Ruoná nissoniid várreságadoalli Tiina Rosberg
Ruonáid álbmogiidgaskasaš áššiid bargojoavkku ságadoalli Anja Malm
Ruonáid dássearvojoavkku ságadoalli Paula Pohjanrinne
EDIT
Sámi Radio julkaisi tiedotteen aamulla:
http://yle.fi/uutiset/ruonaid_riikaviidosas_joavku_gaibida_giellabesiid_gadjuma/7409515?origin=rss
Myöhemmin päivällä tuli tieto, että OKM on pyörtänyt päätöksen leikata tukea:
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2014/08/kielipesa.html?lang=fi