2.11.2011
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus puhuttaa. Ja hyvä niin. Maatalouden kiemurat kun ovat niin monisyiset, etteivät edes asiantuntijat saatikka viljelijät tai tuottajat ymmärrä niistä yhtään mitään. Kuinka moni esimerkiksi tietää, että Euroopan laajuisesti 50% verorahoistamme menee maatalouteen? Tai että mäkkärit ja nallet saavat leijonanosan, kun suomalaisille pienviljelijöille riittää vain murusia – usein mennään jopa miinuksilla? Entäs että hehtaarin luomuvihannestilaa on tänä vuonna tarkastettu jo kolmesti?
Eilen Maaseutu- ja erävihreiden hallitus pohti näitä asioita monelta kantilta, maaseudun kehittämisen ja suurpetopolitiikan vaikutuksia unohtamatta. Tällä kertaa päätimme nostaa kuitenkin “ilmastoälykkään maatalouden” keskustelun keskiöön. YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön termi antaa keskustelulle uuden ulottuvuuden, jonka mukaan maataloustuottajille olisi maksettava siitä, mikäli kykenevät vähentämään kasvihuonepäästöjä ja sitomaan ilmakehän hiiltä. Ruoantarve kun vain kasvaa maapallolla, mutta se tulee tehdä kestävästi.
MMT Kaisa Karttunen kirjoittaa aiheesta ansiokkaasti Maaseudun Tulevaisuudessa (24.10.11). Ulkoasiainministeriönkin rahoittamassa FAO:n Micca-ohjelmassa on Karttusen mukaan vähennetty kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätty kestävää ruoantuotantoa muun muassa pelto-metsäviljelyn ja minimimuokkausmenetelmän kautta.
TIEDOTE 2.11.2011
YMP-uudistuksella ilmastoälykkääseen maatalouteen
– Maaseutu- ja erävihreiden mielestä EU:n maatalousuudistus ei ole riittävä ympäristönsuojelun ja ilmastonmutoksen kannalta
EU-komission esitys yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistamiseksi on tuonut keskusteluun uuden käsitteen: vihertäminen. Maaseutu- ja erävihreät pitää tätä vuoden 2014 alusta alkavavaksi esitettyä yhteisen maatalouspolitiikan linjausta oikeansuuntaisena.
Linjauksen mukaan suorista maataloustuista 30 prosenttia maksettaisiin niille, jotka tekevät ympäristösopimuksen. Tuen ehtona on vähintään seitsemän prosentin ympäristöala, jonka tavoitteena olisi lisätä suojakaistoja, kesantoa, metsitystä ja Maaseutu- ja erävihreiden mielestä myös perinneluontoympäristöjä ja kasvimassaa biokaasutuotantoon. Lisäksi tilan tulee sitoutua vähintään kolmen eri kasvin viljelyyn.
– Tukien ympäristöohjaavuus on hyvä asia, mutta löperösti asetetut ympäristötoimenpidevaatimukset ovat pelkkää viherpesua. Tästä on ikävänä esimerkkinä Suomen ympäristötukijärjestelmä, jonka vaikutukset Itämeren suojeluun ovat 16 vuoden aikana jäänet vaatimattomiksi, väittää Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja Anne Bland.
– Maatalouspolitiikan uudistus ei juuri puutu maatalouden suuriin ongelmiin kuten maan elinvoiman heikentymiseen ja maaperän humuksen vähentymiseen. Nämä ovat erityisen oleellisia ilmastonmuutoksen kannalta. Tarvitsemmekin tilojen energiankäytön ja hiilitaseen huomioivaa ilmastoälykästä maatalouspolitiikkaa, jossa Suomi voisi toimia edelläkävijänä, Bland sanoo.
Maaseutu- ja erävihreiden maataloustyöryhmän puheenjohtajan ja luomuviljelijän Lea-Elina Nikkilän mielestä nykyisten, vapaaehtoisten ympäristötuen erityistukia tulee tulevalla ohjelmakaudella korottaa.
– Luomutuotannon tukeminen on koko EU:n laajuisesti havaittu tehokkaaksi välineeksi vähentää maatalouden haitallisia ympäristövaikutuksia. Neljännes Suomen uhanalaisista lajeista elää perinneluontoympäristöissä ja niiden ylläpitäminen ja parantaminen edellyttää luomutukien ja luonnon monimuotoisuutta edistävien tukien tason nostoa. Viljelijöihin kohdistuvaa byrokratiaa tulee reippaasti vähentää, Nikkilä painottaa.
Lisätietoja:
Pj. Anne Bland, 040-8525656, anne@annebland.fi
Lea-Elina Nikkilä, 0400131826, leaelina.nikkila@gmail.com